AMIS-tutkimus?

Tämän sivun sisältö

Miksi AMIS-tutkimus?

Ammattiin opiskelevat eli amikset ovat heterogeeninen joukko eri ikäisiä ja taustaisia ihmisiä. Toisen asteen opiskelijoista he muodostivat vuonna 2016 noin 75 %.1 Puhumme siis valtavasta joukosta erilaisia ihmisiä! Amiksiin liittyy kuitenkin paljon stereotypioita ja puhe voi olla leimaavaa, negatiivista ja ylenkatsovaa. Ammattikoulutusta ei pidetä suuressa arvossa, vaikka ammattitaitoa arvostetaankin. Tämä näkyy muun muassa ammatillisen koulutuksen aliedustuksena ja vähäisenä näkymisenä valtakunnanpolitiikassa, mediassa ja tieteellisessä tutkimuksessa.2

AMIS-tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa kattavaa ja ajantasaista tietoa ammatillisten opiskelijoiden opinnoista ja elämästä. Tutkimus on Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry:n toteuttama ja se on toteutettu aiemmin vuosina 2009, 2011, 2013 ja 2016. AMIS 2018 -tutkimuksen kautta tuodaan amisten oma ääni ja kokemustieto esille jo viidettä kertaa. AMIS-tutkimus onkin ollut Suomessa ensimmäisiä tutkimuksia, jossa selvitetään systemaattisesti ja valtakunnallisesti nimenomaan ammatillisten opiskelijoiden asenteita, arvoja ja kokemuksia. Vuoden 2018 tutkimuksessa tarkastellaan muutoksia jo 10 vuoden ajalta. Tutkimuksen tavoitteena on mahdollistaa tietoon perustuva ammatillisen koulutuksen kehittäminen.

Tutkimus on toteutettu yhteistyössä markkinointitutkimusyritys Bilendin kanssa. Tutkimuksen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lataa koko AMIS 2018 -tutkimus tästä.

Kyselyn toteutus

Tutkimuksen aineisto kerättiin amiksilta kuuden viikon aikana 19.4.—3.6.2018 avoimella verkkokyselylomakkeella, johon oli mahdollista vastata tietokoneella tai mobiililaitteella. Kysely koostui pääosin väittämistä, joihin opiskelijoita pyydettiin ottamaan kantaa asteikolla 0–100, jossa 0 vastaa ”täysin eri mieltä” ja 100 ”täysin samaa mieltä”. Mukana oli myös muutamia avokysymyksiä, joihin vastatessaan opiskelijat pystyivät kertomaan omin samoin kokemuksistaan. Osa kysymyksistä oli vapaaehtoisia. Kysymykset ovat liitteenä julkaisun lopussa.

Vuonna 2018 vastauksia saatiin 4627 kappaletta, joista kerätyn datan tarkastamisen jälkeen otokseen seuloitui 4583 vastaajaa. Aiemmilla tutkimuskerroilla vastaajia on ollut noin 3000-5000.

Kyselylomakkeessa ei kerätty tietoja, joiden avulla vastaajat voitaisiin tunnistaa, vaan jokainen vastaaja osallistui kyselyyn anonyymisti. Tutkimus ja kysely on toteutettu kaikilta osin yleisiä tutkimuksenteon eettisiä periaatteita noudattaen. Kyselyn lopussa vastaajien oli halutessaan mahdollista osallistua arvontaan sekä liittyä Bilendin vastaajapaneeliin yhteystietonsa jättämällä. Osallistujien jättämiä yhteystietoja ei ole mahdollista yhdistää vastauksiin.

Tutkimuksen taustamuuttujat ovat sukupuoli, ikä, koulutusala ja asuinpaikka.

Tutkimuksessa käsitellään laajasti ammattiin opiskelevien kokemuksia eri elämänaloista ja opinnoista. Keskeisenä lähtökohtana on aiempiin otantakertoihin verrattavissa olevan tiedon tuottaminen. Suurin osa kysymyksistä on ollut samoja jo ensimmäisestä tutkimuskerrasta lähtien, mikä mahdollistaa tietojen tarkastelun 10 vuoden ajalta. Jotta vertailu on mahdollista, ei kyselypohjaa ollut tarkoituksenmukaista muuttaa radikaalisti. Osa kysymyksistä kuitenkin muotoiltiin uudelleen, jotta ne ottaisivat paremmin huomioon ammatillisessa koulutuksessa tapahtuneet muutokset ja aikuiset opiskelijat.

Tutkimuksen tuloksia luettaessa on huomioitava, että vastaukset perustuvat aina vastaajan omaan arvioon. Tämä ei kuitenkaan vähennä vastauksien arvoa, sillä tutkimuksessa kartoitetaan nimenomaan amisten omia kokemuksia ja näkemyksiä opinnoistaan ja arjestaan. Tutkimuksen virhemarginaali on pieni, sillä otos on suuri.

AMIS 2018 -tutkimuksen uusi teema on ammatillisen koulutuksen reformi, joka astui voimaan vuoden 2018 alusta. Ammatillisen koulutuksen reformi uudisti ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Reformin myötä myös lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistyivät uudeksi laiksi. Tästä johtuen tavoitteena oli tavoittaa aiempia tutkimuskertoja enemmän myös vanhempia vastaajia. Yli 24-vuotiaiden vastaajien osuus saatiinkin nostettua yhdeksästä prosentista 18 %:in kaikista vastaajista.

Otoksen demografinen profiili