Ammatillisen koulutuksen reformi

Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi hallituksen kärkihankkeista. Reformissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistetään uudeksi laiksi, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Lisäksi työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään, opiskelijoille suunnitellaan yksilölliset opintopolut sekä sääntelyä puretaan. Ammatillista koulutusta on välttämätöntä uudistaa, koska tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Uudistumista edellyttää myös se, että koulutukseen on käytettävissä aiempaa vähemmän rahaa. 1

Ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutuslainsäädännön uudistus lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Uudistuksen taustalla on tulevaisuuden työelämässä tarvittava uudenlainen osaaminen ja ammattitaito, mutta sillä pyritään myös saamaan taloudellisia säästöjä.

AMIS 2018 -tutkimuksessa pureuduttiin ammattiin opiskelevien kokemuksiin ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanosta. Koska tutkimus toteutettiin vain muutamia kuukausia reformin voimaantulon jälkeen, keskityttiin AMIS-tutkimuksessa hankkimaan tietoa siitä, miten opiskelijat ovat saanet tietoa ammatillisen koulutuksen reformista sekä sen tuomista muutoksista ja mahdollisuuksista.

Ammatillisen koulutuksen reformi astui voimaan vuoden 2018 alusta, joten reformia koskevat kysymykset on kohdennettu vastaajille sen mukaan, milloin he ovat aloittaneet nykyiset opintonsa. Vastaajista 93 % on aloittanut opintonsa ennen vuotta 2018 ja 7 % vuoden 2018 aikana. Ammatillisen koulutuksen reformia käsittelevät kysymykset muotoiltiin yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen osaston virkamiesten kanssa.

Vain 43 % amiksista kokee oppilaitoksensa tiedottaneen riittävästi reformin vaikutuksista opintoihin.

Opintonsa ennen vuotta 2018 aloittaneista opiskelijoista joka neljäs (26 %) ei ole varma, mihin asti tutkinnon suorittaminen on mahdollista vanhojen tutkinnon perusteiden mukaisesti.

AMIS-tutkimuksen vastausten perusteella voidaan todeta, että oppilaitoksilla on ollut ongelmia reformista tiedottamisen kanssa. Kaikista vastaajista selvästi alle puolet eli 43 % kokee oppilaitoksensa tiedottaneen riittävästi uudistuksen vaikutuksista opintoihin. Vastaajista kaikkiaan 36 % on erittäin tyytymättömiä oppilaitoksensa tiedottamiseen asiasta. Opiskelijoiden avovastauksista, missä tiedusteltiin parhaimpia ja huonoimpia kokemuksia opintojensa aikana, ongelmat tiedonkulun kanssa mainittiin usein. Opiskelijat mainitsivat sekä tiedonkulun opettajan ja opiskelijoiden välillä että oppilaitoksen puolelta liittyen myös muihin kuin reformiin liittyviin asioihin.

Oppilaitokseni viestintä ei kulje, opettajat eivät tiedosta tiettyjä asioita, kun viestintä ei pelaa ja kun viestintä ei kulje opettajille, silloin oppilaatkin ovat täysin tietämättömiä, [siitä] mitä on tekeillä.

Tiedon huono kulku on vaikeuttanut opintojani.

AMIS 2018 -tutkimuksen vastaajista 44 % kokee saaneensa riittävästi tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia työpaikalla järjestettävä koulutus uuden lainsäädännön mukaisesti tarjoaa. Yhtä suuri osuus vastaajista kokee saaneensa tietoa siitä, miten reformi vaikuttaa arviointiasteikkoon ja opiskelijan tulevaisuudessa saamaan todistukseen.

Opintonsa ennen vuotta 2018 aloittaneista vastaajista jopa joka neljäs (26 %) ei ole varma, mihin asti tutkinnon suorittaminen on mahdollista vanhojen tutkinnon perusteiden mukaisesti. Lisäksi 59 % vastaajista on sitä mieltä, että oppilaitos ei ole tiedottanut mahdollisuudesta siirtyä suorittamaan tutkintoa uusien tutkintoperusteiden mukaan. Tulos selittänee osaltaan opiskelijoiden vähäistä kiinnostusta käyttää tätä mahdollisuutta: vain 33 % ilmoittaa siirtyvänsä todennäköisesti suorittamaan tutkintoaan uusien tutkinnon perusteiden mukaisesti.

Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma

Vuoden 2018 aikana opintonsa aloittaneista opiskelijoista 75 % kertoo, että heille on laadittu vaadittava henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Vain 69 % vastaajista kokee päässeensä vaikuttamaan suunnitelman sisältöön. Nämä luvut viestivät sitä, että oppilaitoksilla on ollut keväällä 2018 selviä haasteita vastata HOKSia koskeviin velvoitteisiinsa. Lisäksi yli puolelle aloittaneista opiskelijoista (52 %) on epäselvää, miten ja milloin omaa HOKSia päivitetään.

Vuoden 2018 aikana opintonsa aloittaneista amiksista 68 % kokee, että aiemmin hankittu osaaminen huomioitiin riittävästi HOKSin laadinnassa. 69 % ilmoittaa, että koulutuksen sisällön suunnittelussa huomioitiin hänen tulevaisuuden tavoitteensa. Vain 66 %:n mielestä HOKSin laadinnassa huomioitiin riittävästi vastaajan opinnoissaan tarvitsemansa tuki ja ohjaus. 34 % vastaajista kokee siis, että hänen tarvitsemaansa tukea ja ohjausta ei ole huomioitu riittävästi.

Paras kokemus opinnoista on rentous ja oppilaiden omien polkujen yksilöinti lähtötilanteesta riippuen.

Erityisen suuria haasteita oppilaitoksilla on ollut selventää opiskelijoille työpaikalla järjestettävän koulutuksen toteutusmuotoja: vain puolet (52 %) vuoden 2018 aikana opintonsa aloittaneista opiskelijoista kokee, että hänen kanssaan selvitettiin työpaikalla järjestettävän koulutuksen toteutusmuotojen (koulutus- ja oppisopimus) soveltuvuus oman osaamisen hankinnassa.

Myös koulutussopimuksen asianmukaiseen laadintaan liittyi keväällä 2018 ongelmia. Vain puolet (52 %) vuoden 2018 aikana opintonsa aloittaneista opiskelijoista ilmoitti saaneensa koulutussopimuksen itselleen tiedoksi, vaikka ei olekaan sen sopijaosapuoli. Lain mukaan sopimus ja sen päivittäminen tulee antaa tiedoksi opiskelijalle (Laki ammatillisesta koulutuksesta, 71 §).