Resilienssi on ihmismielen iskunvaimennin

Kuinka ammattiin opiskelijat voivat?

 

Heikki Luoto
toiminnanjohtaja
Nuorten mielenterveysseura – Yeesi ry

Autossa iskunvaimentimen tehtävä on vaimentaa tiessä olevia epätasaisuuksien ja vaikutusta ajamiseen. Iskunvaimentimen ansiosta auto ei vahingoitu pompuista ja autolla ajaminen on mukavampaa. Ihmismielessä samaa tehtävää hoitaa resilienssi. Termillestä ei ole kunnollista suomenkielistä käännöstä, mutta monesti siitä puhutaan psyykkisenä palautumiskykynä tai ihmisen selvitymiskykyisyytenä.

Resilienssillä tarkoitetaan ihmisen kykyä selviytyä elämän tuomista vastoinkäymisistä ja haasteista. Se on myös kykyä ongelmanratkaisuun ja joustavuuteen muutoksissa ja ratkaista ongelmia. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin erilainen resilienssi ja siihen vaikuttavat niin kasvatus kuin perinnölliset tekijät. Erilaiset elämäntilanteet vaativat ihmiseltä enemmän tai vähemmän muutosvalmiutta. Ihmisen resilienssi ei kuitenkaan ole muuttumaton, vaan sitä voi kehittää voimavaroja kasvattamalla.

Ammattiin opiskeleminen vaatii nuorelta paljon voimavaroja ja resilienssiä, koska nuori on silloin muutosten edessäsillä nuori kohtaa silloin suuria muutoksia. Opiskelu muuttuu peruskoulua itsenäisemmäksi, sosiaalinen ympäristö vaihtuu, opiskelija saa ensimmäisen kosketuksen työelämään ja joillekin uusi opiskelupaikka voi tarkoittaa kotoa pois muuttamista. Muutokset voivat vaikuttaavat niin elämänhallintaan kuin mielenterveyteen. Nuoret ovat opintoja aloittaessaan herkässä nuoruusiässä, jolloinssa tutkimusten mukaan suurin osa mielenterveyden ongelmista puhkeaa.

Erityisen tärkeää on huomioida juuri muutosvaiheen tukeminen, jotta peruskoulusta ammattioppilaitokseen astuminen olisin vaivatonta ja sujuvaa. Tässä koulutuksen järjestäjällä on äärimmäisen tärkeä rooli. Opetus- ja muun ammattihenkilökunnan sekä koko opiskeluyhteisön tulee tukea opiskelijan kiinnittymistä opintoihin sekä ympäröivään yhteisöön. Kun opiskelija kokee tulevansa kohdatuksi oppilaitoksessa, hän kokee osallisuutta yhteisöstä ja opinnoistaan. Jos osallisuuden tunnetta ei tueta, voi opiskelija kokea tulleensa syrjäytetyksi ja yksinäiseksi.

On hienoa huomata, että AMIS-tutkimuksenkyselyn mukaan 81% opiskelijoista kokee itsensä onnelliseksi, vaikka vastaajista 56% on kokenut elämässään suuria pettymyksiä tai ongelmia. Tämä kertoo, että opiskelijat ovat selvinneet elämän haasteista hienosti. Samaan aikaan kuitenkin yllättävän moni, jopa viides vastaajista, sanoo olevansa henkisesti lopussa tai kokee masennusta ja ahdistuneisuutta. Monelle mielenterveyden haasteista puhumista saattaa vaikeuttaa tai estää pelko leimaantumisesta tai vaikutuksista työllistymiseen.

Ammattioppilaitosten tuleeisi madaltaa opiskelijoiden kynnystä saada apua ja puhua haasteista ammattilaisten kanssa. Tuki pitäisi olla helposti saatavilla sekä oppilaitoksessa että työharjoittelujaksojen aikana. Oppilaitoksissa ja työharjoittelupaikoissa tuleeisi olla riittävät tiedot ja taidot nuoren työntekijän mielenterveyden edistämisestä, tukemisesta sekä olemassa olevista palveluista, jotta nuori osataan ohjata tarpeeksi ajoissa tarvittavan avun piiriin. ALisäksi apua tulee olla riittävästi saatavilla, jotta nuori ei joudu odottamaan sitä liian kauan. Tämä tarkoittaa riittävän saatavuuden turvaamista sosiaali- ja psykologipalveluissa.

Ammatillisen opetuksen kehittämisessä tulee muutenkin kiinnittää huomiota siihen, mitkä asiat kuormittavat opiskelijoita ja millaiset teot vahvistavat nuorten hyvinvointia opiskelujen eri vaiheissa. Esimerkiksi kiusaaminen, syrjintä ja seksuaalinen häirintä ovat teemoja, jotka voivat aiheuttaa suurta vahinkoa ihmiselle ja kuormittavat iskunvaimenninta äärimmäisen paljon. P, kun taas positiivinen ja kannustava palaute sekä hyvät ihmissuhteet auttavat puolestaan palautumaan vaikeista tilanteista ja pärjäämään elämässä. Tässä on tärkeä rooli niin vertaissuhteilla kuin oppilaitoksen ammattihenkilökunnalla. S-ryhmän kolmivuotinen Nuori Mieli Työssä -hanke toi ilmi, kuinka nuoret tarvitsevat työuransa alkuvaiheessa kannustavan työyhteisön ja esihenkilön. Tämätä tulisi huomioida ottaa huomioon myös ammatilliseenssa koulutukseensessa kuuluvissa tarvittavissa työharjoitteluissa. Monelle ammattiin opiskelevalle työharjoittelu on ensimmäinen kokemus työelämästä, jotenlloin kannustavaan ja työelämätaitoja kasvattavaan otteeseen toimintatapaan tulee panostaa erityisen paljon.

Parhaimmillaan opiskelu ja oppilaitoksen arjessa mukana oleminen suojaavata nuoren mielenterveyttä tuodenja tuo sisältöä elämään. Kuitenkin joissakin tilanteissa opiskelu voi aiheuttaa kohtuutonta kuormitusta. AMIS-kyselyn mukaan ammattioppilaitoksissa opiskelevista jopa neljännes on tullut syrjityksi tai kiusatuksi opintojensaskeluidensa aikana. Kiusaamiseen puuttuminen ja hyvän opiskelu- ja työilmapiirin luominen ovat äärimmäisen tärkeitä toimenpiteitä ennaltaehkäisevän ja hyvinvointia edistävän mielenterveystyön kannalta.

Turvallisen opiskeluympäristön luominen on opiskeluyhteisön yhteinen tehtävä, mutta kiusaamiseen ja häirintään puuttumisensta ei tule ollavaltuuttaa häirintää kokeneen tehtäväksi. Kuitenkin kiusaaminen ja syrjintä tuleeisi ottaa joka kerta vakavasti. T ja tässä suuri rooli on opettajilla, ohjaajilla ja henkilökunnalla aikuisilla niin oppilaitoksessa kuin työharjoittelupaikoilla.

Ammattioppilaitoksen tehtävänä on valmentaa nuorta elämää ja työelämää varten. Jos opiskelijoiden iskunvaimentimet ovat pohjassa jo opiskelujen aikana, on niin siirtyminen työelämään on haastavaa. Ammatillisessa koulutuksessa on tärkeää tunnistaa ja muuttaa opiskelijoiden hyvinvointia kuormittavia tekijöitä. Näin tekemällä opiskelijat voivat paremmin niin oppilaitoksessa kuin työelämässä.